You may have to register before you can download all our books and magazines, click the sign up button below to create a free account.
This book examines phenomena from Finnish and Finnish-Swedish literature written in the years between the 1980s and the first decade of the new millennium. Its objective is to study this interesting era of literary history in Finland and to sketch some possible directions for future development by identifying literary turning points which have already occurred.
With its impressive variety of theater, Finland is a superpower of performing arts. Finnish theater, however, is presently a hotbed of cultural debate regarding the artistic quality of its performances. This comprehensive overview of contemporary theater explores many of the most contentious questions concerning applied theater, its devised methods, and the corresponding challenges presented to traditional definitions of theater and related arts. Through interviews with new writers and directors, and first-hand accounts of recent performances, this study attempts to define what it means today to say "Finnish theater." It also addresses issues concerning Finland's emergence as a cultural player within the European Union and implications for its evolving national identity.
The theatre is full of borders and boundaries: between the "real" and "illusionary" conditions of the stage, between the way one acts onstage and in "real" life, between stage and audience, performance and reception. As such, theatre offers a unique opportunity to examine the construction, representation, and functioning of borders. This is the task undertaken by the authors of this volume, the first to apply the lexicon and concepts of border theory to theatre history and performance theory. The contributors, highly regarded theatre historians, theorists, and practitioners, address a wide range of border-related themes. Their topics include the construction of "America" in the sixteenth century, theatre practices in eighteenth-century England, American Latino playwrights, performances of gender and sexuality, cyborg technologies, and fashion.
A Book of European Writers A-Z By Country Published on June 12, 2014 in USA.
This book celebrates experimental translation, taking a series of exploratory looks at the hypercyborg translator, the collage translator, the smuggler translator, and the heteronymous translator. The idea isn’t to legislate traditional translations out of existence, or to “win” some kind of literary competition with the source text, but an exuberant participation in literary creativity. Turns out there are other things you can do with a great written work, and there is considerable pleasure to be had from both the doing and the reading of such things. This book will be of interest to literary translation studies researchers, as well as scholars and practitioners of experimental creative writing and avant-garde art, postgraduate translation students and professional (literary) translators.
Kirjailija Veli-Matti Hynnisen kolumneja Puoli Kaupunkia-lehdessä. Tekstit yltävät kirkollisesta keskustelusta kulttuurielämän eri alueille. Jazzista oopperaan, teatteriin, kirjallisuuteen, pyhiinvaelluksiin, jalkapalloon, ulkopolitiikkaan. Loviisan rauhanfoorumi ja maailmanrauha ottavat oman leijonanosansa. Suomalais-ugrilaiset vähemmistökansat, erityisesti Viro nostavat testeissä päänsä.
Aleksis Kivi (1834-1872) is Finland’s greatest writer. His great 1870 novel The Brothers Seven has been translated 59 times into 34 languages. Is he world literature, or not? In Aleksis Kivi and/as World Literature Douglas Robinson uses this question as a wedge for exploring the nature and nurture of world literature, and the contributions made by translators to it. Drawing on Deleuze and Guattari’s notion of major and minor literature, Robinson argues that translators have mainly “majoritized” Kivi—translated him respectfully—and so created images of literary tourism that ill suit recognition as world literature. Far better, he insists, is the impulse to minoritize—to find and celebrate the minor writer in Kivi, who “sends the major language racing.”
WOYZECK GAME on klassikon uuskäyttöä, nykyajan tutkailua ja kutsu yhteisyyteen. "Mikä sinun on, Woyzeck? a) Minut on vangittu tänne eikä minulle anneta vastauksia. b) Ehkä minä olen kyllästynyt vastaamaan valmiiden vaihtoehtojen mukaisesti. c) En kommentoi." Georg Büchnerin (1813--1837) postuumisti julkaistu WOYZECK (1879) on modernia ajattelua perustava ja vainoava avainteksti. Nyt sen nimihenkilö, piinattu sotilas Franz Woyzeck, joutuu pelinappulaksi, jota katsoja ohjaa samalla tapahtumiin osallistuen. Ollaan uuden kyborgisen kansalaisuuden maisemissa. WOYZECK GAME on esitys, kone, installaatio ja näytelmäkirja. Premiäärinsä se saa Helsingin Rautatientorilla huhtikuussa 2022. Kirjan jälkisanoissa teatterivaikuttaja Hanna Helavuori kytkee luomuksen draaman perinteisiin ja prekariaatin tämänhetkisiin kamppailuihin.
"Ihmiset suuttuu nykyään ihan mistä tahansa." Senioritalon uudistaja törmää seinään. Vapaa toimittaja joutuu vihahyökkäysten kohteeksi. Vanha mies sairastuu ja tytär yrittää muuttua näkymättömäksi. On aika treenata hautajaisia. Ajatukset ja puheet täytyy saada vastaamaan yhtä hyvin kokemuksia kuin maailman huutoonkin. TUOHTUMUS on tragikoominen kappale perheestä ja yhteiskunnasta. Dialogin puolelle asettuminen saattaa vaatia vuosien vaikenemista, riivatunmoista ohipuhumista ja pidäkkeetöntä raivoamista. Mutta ilman kunnioittavaa vuoropuhelua ei ole valistunutta kansanvaltaa eikä toivoa paremmasta. Teoksen kantaesitys Suomen Kansallisteatterin uudella näyttämöllä Vallilan Kansallisteatterissa syyskuussa 2020 kirjoittajiensa ohjaamana. "Mä oon naurettava."
"Nyt vaan organisoimaan ja jäseniä mukaan." Varttunut nainen todistaa hätää televisiossa ja haluaa lievittää sitä. Se ei ole helppoa. Hänen lapsensa ovat jo aikuisina ja ammattilaisina maailmalla erilaisissa avustus- ja kumppanuustehtävissä. Nekään eivät suju. ILMASILTA tutkii heidän tilanteitaan ja keskinäisiä välejään. Samalla se valaisee auttamishalun sudenkuoppia, kansainvälisen järjestelmän mutkikkuutta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia. Köyhyys, väkivalta ja vääryys ovat totta. Niiltä enemmän tai vähemmän suojassa elävien kuuluu valistua ja löytää joukkovoima tahtoaan ja valmiuksiaan tukemaan.